Tulipa tässä mieleen viikon päätteksi pohtia itkemistä, minä kun itkeä tirautan vähintään kerran viikossa. Mikä minua sitten itkettää? Tässä muutama esimerkki:
1. Väsymys ja stressi
Jos en saa nukkua tarpeeksi, musta tulee lopulta itkuinen. Väsymys yhdistettynä stressiin on pahinta myrkkyä. Tällä viikolla aloin yhtenä aamuna itkeä sitä, että unohdin laittaa edellisenä päivänä ostamani ruisleivät pakastimeen ja nyt ne kuivuivat kaapissa ja menisivät hukkaan, koska kukaan ei halua syödä kuivaa ruisleipää.
2. Myötätuntoitku
Jos joku itkee, minäkin itken. Ei sillä niin väliä olenko hautajaisissa missä näen omaisten surevan ja itkevän, vai katsonko Hurjaa remonttia ja näen perheen itkevän onnesta uuden talonsa kynnyksellä. Fakta vaan on, että jos joku itkee, minäkin itken. Poikkeuksen tekevät lapset, joiden kanssa en ala itkeä joka kerta - onneksi.
3. Oma lapset
Joskus kun ajattelen omia lapsiani ja heidän tulevaisuuttaan, alan itkeä. Joskus kun vain katselen heitä, liikutun ja alan itkeä. Joskus kun ajattelen miten onnekas olen, kun minulla on oma perhe, alan itkeä.
4. Kun sattuu
Olen muutaman kerran ollut tilanteessa, jolloin johonkin ruumiinosaan on sattunut niin paljon, että olen itkenyt. Lähimenneisyydestä muistan silmäluomessani olleen ihorikon ja ilmeisesti ruokamyrkytyksestä saamani vatsakivun, jotka veivät itkun partaalle.
5. Elokuvat
Jos olen oikeassa mielentilassa, itken myös elokuvia katsellessa. Pahin itkettäjä on tähän mennessä ollut elokuva Äideistä parhain. Sitä katsellessa ei kyynelvirta meinannut ehtyä millään.
6. Surulliset asiat/luopuminen jostain/isot muutokset
Yksinkertaisesti surulliset asiat ja varsinkin jostain tärkeästä asiasta luopuminen itkettää. Tälläkin viikolla itkin luopumisprosessia, joka on ollut käynnissä jo pitkään ja joka taas nytkähti askeleen verran pidemmälle.
7. Kun oikein naurattaa
Kun kuulen oikein hyvän jutun, nauran vedet silmissä. Yleensä näihin tilanteisiin liittyvät hyvät ystävät.
8. Omat sanat
Täytyy todeta, että joskus liikutun omista sanoistani. Kun kerron juttua, joka on aikanaan liikuttanut minua, kyyneleet kihoavat helposti silmiini. Se on joskus erittäinkin noloa, mutta minkäs teet :)
Itkeminen ei ole missään muodossa noloa. Voin sanoa Sinulle, että sitä tuntee itsensä ihan kivisydämeksi,kun ei itke mistään :-(. Vaikka tunnen, että sydämein hajoaa tuhanneksi sirpaleeksi,niin itkua ei tule ja jos joudun eroamaan, jostain niin sama juttu. Olen toisinaan miettinyt, että mikä ihme vika minussa on, kun vaikka olen niin liikuttunut, että en pysy nahassani, niin itkua ei ilmaannu. Toisinaan , ani harvoin saattaa muutama pisara vieriä, kuten esim.kun jännäsin toisen tyttären tulemista Eteleä:Afrikkaan ja olimme kentällä vastassa. Mutta esim. pienten ,ihanien lasten lasteni syntyessä vaikka olen ollut kahden maailmaan tuloa todistamassa,niin ei mitään vaikka tunne taso oli sellainen ,että luulin halkeavani eli haluan tällä kaikella sanoa,että iloitse itkun lahjasta ja anna sen tulla niin iloon kuin suuruun kun vain on tullakseen :-D
VastaaPoistaItkeminen aiheuttaa myös käytännön ongelmia, kuten meikin sotkeentumista ja kuivaa ihoa silmien ympärillä. Mutta kyllä itku on myös melkoisen puhdistavaa hommaa, joten ei se siinä mielessä haittaa. Yhden asian unohdin, jolloin itku tulee helposti, on riita. Riidan tuoksinassa sanotut sanat saavat itkemään ja sen lisäksi se riitelemisen kireä tunnelma kirvoittaa kyyneleet. Usein itken riidan päätteeksi vain siksi, että on riidelty.
VastaaPoista