Menneen joulun lahjahitti oli kuulemma aktiivisuusranneke. No, pitihän tätä laitetta päästä testaamaan, joten ostin omani heti vuoden alussa, kun en sitä lahjaksi saanut tai oikeastaan en sitä pyytänyt, koska pelkäsin ärsyyntyväni koko laitteeseen. Olisihan se ollut noloa, jos lahja olisi jäänyt käyttämättä. Nyt kun ostin sen itse (lahjarahoilla tosin), ei tunnu niin pahalta, jos se vaikka jäisikin hyllylle.
Hankin Polar Loopin aktiivisuusrannekkeen, koska olin kuullut ja lukenut siitä kaikkein eniten positiivista. Loop oli helppo ottaa käyttöön, eniten harmaita hiuksia aiheutta rannekkeen pituuden määritteleminen :D Ranneke piti vain yhdistää tietokoneeseen ja kirjautua sisään, sen jälkeen laite ranteen ja menoksi. Ranneke on suhtkoht huomaamaton. Yksi ystäväni jopa sanoi minulle, että "sulla on hieno kello" :D Normaalisti ranneke on pimeänä, mutta pienestä napista saa näkyviin erilaisia lukuja: kellonajan, kulutetut kalorit, askeleiden määrän ja aktiivisuuden tason. Latasin puhelimeeni sovelluksen, johon kaikki tiedot kirjautuvat ja josta voin päivän mittaan tai päätteksi seurata mitä on tapahtunut. Mikäli nukun yön ranneke ranteessa, saan myös tietoa unestani, sen pituudesta ja laadusta. Tämä onkin ollut yksi mielenkiintoisimpia asioita koko rannekkeessa ja olen ajoittain aika järkyttynyt lukemista, joita ranneke kertoo - eli yöunieni lyhyydestä.
Kaiken kaikkiaan olen ollut Loopiin tyytyväinen: se on lisännyt arkiaktiivisuuttani ihan huomaamatta, koska on niin ärsyttävää, kun se muistuttaa, että pitäisi taas liikkua. Tietoisuus siitä, että ranneke mittaa aikaa, jonka vain istun, saa minut olemaan enemmän jalkeilla. On myös kivaa, että kaikenlainen aktiivisuus lasketaan hyödylliseksi, ei siis tarvitse jatkuvasti tehdä tehotreeniä vaan tavalliset kotityötkin edistävät terveyttä. Vaikka voidaankin esittää kysymys siitä, miten tarkka tällainen ranneke voi olla, olen ottanut siihen sellaisen kannan, että saan ainakin osviittaa siitä miten päivä on sujunut - minulla kun on tapana uskotella itselleni kaikenlaista omasta aktiivisuudestani ;)
Joululahjaksi sen sijaan sain Sports Trackerin sykevyön. Sekin on ollut mainio kapistus. Olen käyttänyt lenkkeillessäni Sports Trackerin mobiilisovellusta ja nyt tämän sykevyön voi lisätä samaan appsiin. Vaikka en olekaan talvella lenkkeillyt ulkona, olen ottanut sykevyön käyttöön juoksumatolla voidakseni seurata omaa sykettä. Tämäkin on ollut avartava kokemus: olen aiemmin kiduttanut itseäni hirvittävillä sykkeillä (155 - 160), mutta nyt pysyn paremmin peruskuntoa ja kestävyyttä kehittävissä lukemissa. Tässäkin tapauksessa voisi sanoa, että olen yliarvioinut omaa kuntoani ihan reilusti. 20 minuutin kevyt yhtämittainen hölkkä onnistuu kyllä, mutta fakta on, että syke on 90 % ajasta aivan liian korkealla. Aerobisesta treenistä tuli mielekkäämpää, kun löysin oikeat sykerajat. Parasta tässä vempaimessa on se, että sen voi yhdistää puhelimeen, joka minulla on joka tapauksessa mukana musiikin kuuntelun takia.
En olisi ikinä uskonut, että pidän tällaisten laitteiden tuomasta tiedosta ja "kurituksesta", mutta toisaalta, helppous on se mikä helpottaa näiden käyttöönottoa. Itse en ainakaan jaksaisi tutustua laitteen ohjekirjaan tuntikausia päästäkseni käyttämään sitä. Minulla tällaisten asioiden pitää olla superhelppoja.
Muuten alkuvuosi on mennyt joulukiloja sulatellessa, niitä ehti tulla muutama takaisin, mutta pikku hiljaa olen päässyt niistäkin voitolle. Mitenkään helposti se ei kyllä ole käynyt, mutta siitä enemmän toisella kertaa.
Mullakin on tollanen mielikuva, että varmaan teen aeromibista treeniä liian pienellä teholla esim. juoksumatolla tai spinningissä tms. Pitäisi varmaan ottaa selvää tämän mielikuvan paikkansapitävyys tosiaan jollain sykemittarilla!
VastaaPoista